Päivä Pointilla

Jälleen Pointilla. Aamulla uuden reitin opiskelua työpaikalle. Onneksi kävin eilen harjoittelemassa etukäteen.

Päivä kului kierrellessä. Meillä on tapana siellä kierrellä yksikseen, välillä pareittain.

Tänään oli hiljaista ja yllättävän paljon suomalaisia. Yhdessä kaupassa on suomea puhuva työntekijä ja niinhän siinä kävi, kun juteltiin, niin suomalaisia lähistölle tuli. Kysyivät miten tännepäin olemme joutuneet.

Päivän kohokohtia olivat ne kiitokset, jotka asiakkailta sai myöhemmin, kun oli opastanut heitä. Parhaiten mieleen jäi eräs pikkutyttö, joka ei osannut puhua ja oli erillään äidistään. Kovasti yritti kertoa minulle, että haluaa tietyt sandaalit. Samalla katselin ympäristöä ja sieltä hänen äitinsä vilkutteli kauempaa, kun huomasi tytön. Äidin tultua paikalle, tyttö esitteli kenkiä hänelle. Noin tuntia myöhemmin, he tulivat vastaan ja tyttö tuli kädet ojossa minulle kenkiä näyttämään. Ja oli hyvin onnellisen näköinen.

Vartijan näkökulmasta paikka on vartioinnin osalta helppoa. Työhön kuuluu myös muita tehtäviä, joiden osalta en ole vielä päässyt täysin selville. Omaan työnkuvaan kuuluu lähinnä kiertely eripuolilla julkisissa tiloissa ja välillä liikkeiden sisällä.

Suomeen poiketen liikkeet luetaan myös julkisiksi tiloiksi ja niissä voi liikkua koirienkin kanssa, kunhan se on vain kytkettynä. Eli eläinten pitäminen kauppakeskuksissa mukana on sallittua.

Vanhuus ei tule yksin. Joku toinenkin poikkeus on, mutta en saa sitä mieleen.

Täällä rupean itikoita tappamaan, jotta saan ilman ininää nukuttua yöni.